Mut hei, täähän on kivaa!

Toko nimittäin. Olen kärsinyt tokon suhteen pienestä motivaatiopulasta ja pariin otteeseen olen harkinnut jättäväni koko tokon. Mutta olen asettanut tavoitteeksi virallisiin kokeisiin osallistumisen, joten niihin myös osallistutaan. Jotenkin tokossa se, ettei me oikein edetä minnekään, on alkanut vähän kyllästyttää. Meillä on ihan kiva pohja liikkeille, mutta minusta tuntuu, ettei me saada niistä kokonaisia, valmiita suorituksia.

Viime sunnuntain ohjatuissa treeneissä koin kuitenkin jonkinlaisen valaistuksen. Meidän ongelmiin löytyi ratkaisu, ja sehän on tietysti PEILIIN KATSOMINEN. Pääsääntöisestihän vika on nimenomaan ohjaajassa, kun koulutus ei meinaa edetä. Minä olen kuitenkin hidastanut meidän tokoilun etenemistä ihan tajuttomasti. Olen itse jumittunut sille "työstetään nyt tätä pohjaa" -tasolle, enkä ole vienyt liikkeitä eteenpäin.

Oikeestihan Freddy osaa. Freddy melkein osaa ne kokonaiset liikkeet. Minä vaan en usko että se osaa. En luota sen osaamiseen. En vaadi siltä tarpeeksi. Tai nyt vaadin. Nyt kun tajusin. Vähän turhan kauan asian tajuamisessa kesti, mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan.

Sunnuntain tokot olivat siis erittäin onnistuneet. Freddy teki innoissaan ja minä olin ihan innoissani. Estehyppy on edelleen vaikea, sen rakentaminen pitää aloittaa ihan alusta. Mutta kaikki muu olikin sitten ihan loistavaa. Tehtiin tavallista pidempi seuraamispätkä, johon sisältyi pari perusasentoa ja käännös kumpaankin suuntaan. Ja Freddy teki kaiken hienosti. Täydellistähän se ei missään nimessä ollut, vaatii vielä paljon työtä, mutta huomasin Freddyn pystyvän seuraamaan tuon pituisen matkan hyvin ilman, että innostus lopahtaa. Liikkeestä maahanmenot olivat ihan loistavia, sen liikkeen Freddy oikeesti osaa. Tehtiin myös kolme paikkamakuuta, kävin palkkailemassa melko usein. Freddy pysyi tosi hienosti vaikka olikin häiriötä. Kotiin lähdettiin erittäin tyytyväisinä kera uudelleen löydetyn motivaation.

Toko-innostusta tukee uusittu autotallimme. Se on nyt tyhjennetty ja sinne on asennettu uusi lattia ja peilikaapit. Autotalli on siis varsin oivallinen tokon treenaamiselle. Näin talvisin kun tuonne ulos on vähän ikävä raahautua treenaamaan ja olohuoneessa tuppaa tila loppumaan kesken, niin mikäs sen mukavampaa kuin oma toko"halli". Autotalli on lämmin ja olohuoneeseen verrattuna kivan kokoinen, joten siellä on ihan kiva treenata silloin, kun muualle ei oikein pääse. Lattia on hyvin pitävää muovia, joten siinä ei tassutkaan luisu :)

Nyt tosin on kevät jo alkanut, ihanaa! Tuon autotallin uusimisesta olisi ollut enemmän hyötyä muutama viikko sitten, mutta kuten jo sanoin, parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan. Autotallin toimivuus treenitilana on tietysti jo testattu ja hyvin toimii :)

Pahoittelen erittäin sekavaa kirjoitusta jossa ei ole päätä eikä häntää. Iski vaan niin järjetön toko-inspiraatio-innostus, jota en osaa muuntaa fiksuksi tekstiksi. Ensi kerralla ehkä jotain vähän aivollisempaa.

Ulkoasukin muuttui vähän pirteämmäksi, talvea on nyt jatkunut jo niin kauan, ettei sitä jaksa enää blogissa katsella. Ja jos ulkolämpötila pysyttelee jatkossakin päivisin plussan puolella, niin kohta ei tarvitse ulkonakaan enää katsella talvea.