Sivut

keskiviikko 31. elokuuta 2011

Paniikkitokoilua

Me ei kesäloman aikana olla treenattu tokoa juuri ollenkaan. Kalenteria selaillessani huomasin harkkatokokeen, johon olin suunnitellut osallistuvani Freddyn kanssa. Aikaa kokeeseen on reilu viikko. Hups.

Laadin siis tehokkaan treenisuunnitelman, jota lähdettiin toteuttamaan tänään. Suunnattiin läheiselle hiekkakentälle ja eikun lihapullat esiin. Tehtiin alkuun vähän seuraamista ja Freddy oli ihan kuutamolla. Ei tajunnut mistään mitään, eikä edes osannut seurata lihapullaa kun tungin sen Freddyn naaman eteen. Sitä touhua ei kyllä ihan heti seuraamiseksi tunnistanut.

Sitten Freddyllä yhtäkkiä syttyi jonkinlainen lamppu päässä ja homma lähti kulkemaan. Freddyn seuraaminenhan ei ole koskaan ollut mitenkään täydellistä, enkä aio sille täydellistä seuraamista opettaakaan. Kunhan nyt pysyy suunnillee oikeella paikalla ja pitää sitä kontaktia yllä. Sellaista seuraaminen tänään oli. Käännöksissä pysyi hyvin mukana ja teki oikein hyvällä vireellä. Matka oli lyhyt ja palkkasi usein.

Väliin tehtiin paikkamakuu. Tätä ollaan kyllä treenailtu jonkin verran kesän aikana, joten ajattelin tehdä kokonaisen minuuutin paikkamakuun. Suunnitelmiin tuli kuitenkin muutos, kun puskista yllättäen ilmestyi The Häiriö. Toinen koira. Toiset koirat ovat ok, jos nekin tekevät paikkamakuuta. Mutta jos ne juoksevat ohi niin hui. Lyhensin siis matkaa reippaasti ja palkkasin tosi tiheään tahtiin. Freddy ei kuitenkaan näyttänyt olevan toisesta koirasta moksiskaan, joten peruutin taas pari askelta ja hyvinhän Freddy pysyi. Aika makeeta. Seisoin hetken Freddyn vieressä ennen kuin vapautin perusasennon kautta. Sillä kun on tapana ennakoida ja nousta ylös ennen lupaa. Tänään hoiti senkin superisti.

Jäävät olivat loistavia! Tehtiin ensin liikkeestä maahanmeno ja toimi heti täydellisesti. Ja minä kun luulin, ettei se osaa. Siirryttiin siitä suoraan tekemään liikkeestä seisominen. Viimeistään tässä vaiheessa olin varma, että menee pieleen, koska Freddy ei erota käskyjä "maahan" ja "seiso", tai ainakaan se ei jaksa kuunnella niitä ja arpoo sitten, että meneekö maahan vai jääkö seisomaan. Olin siis täysin valmistautunut siihen, että se menee maahan kun käsken seisomaan, mutta Freddy yllätti ja tadaa, siihen se jäi seisomaan. Minä en voinut muuta kuin ihmetellä. Koska eihän se osaa näitä juttuja. Ei se erota käskysanoja toisistaan. Tai niin ainakin luulin.

Loppuun vielä luoksetulo. Odotti hienosti ja luvan saatuaan tuli täysillä. Tehtiin uudestaan ja silloin ilmestyi The Ultimate Häiriö. Ohi menevä koira paikkamakuun aikana on eri asia kuin ohi menevä koira luoksetulon aikana. Ja joku random koira on eri asia kuin Freddyn shelttikaveri Jane. Meinasin jo odottaa, että Jane omistajineen ehtii mennä ohi ja kadota näkyvistä ennen kuin tehdään, mutta sitten päätinkin ottaa riskin ja katsoa, onnistuisiko luoksetulo noinkin pahan häiriön alla. Ja onnistuihan se, ihan täydellisesti! Perusasentoon tulemiseen tarvitsee pienen käsiavun, mutta muuten menee loistavasti. Se oikeesti osaa!

Loppuun riehuttiin oikein kunnolla, en olisi voinut olla tyytyväisempi treeniin! Freddy oli ihan hurjan innokas sitten kun se tajusi, että mitä tässä oltiinkaan tekemässä ja teki kaiken täysillä. En voi kuin hehkuttaa. Ei se toko ollutkaan niin tylsää! Nyt on taas motivaatiota kunnolla ja toivottavasti Freddylläkin into säilyy. Jos se tekee näin hyvin sitten harkkakokeessa niin varmaan sekoan. Mutta katotaan sitä sitten.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti