Sivut

lauantai 28. toukokuuta 2011

Painonvahtijat

Freddy on nyt pari viikkoa syönyt Jahti&Vahtia, johon vaihdoimme Virbacista koska Jahti&Vahti nappulat sisältää enemmän lihaa, on suomalaista, hinta-laatu-suhde on kohdallaan (25kg Jahti&Vahtia maksaa saman verran kuin 3kg Virbacia) ja muutenkin olen kuullut kyseisestä ruokamerkistä paljon hyvää. Nyt Freddy syö siis Jahti&Vahti kevyttä ja olen ollut ihan tyytyväinen. Maistuvuus on erinomainen, Freddy ei ole koskaan tykännyt mistään nappuloista niin paljon, että se olisi jaksanut nähdä vaivaa niitten saamisen eteen (kun olen yrittänyt antaa Freddylle tekemistä heittämällä aamunappulat nurmikolle niin olen saanut etsiä ne sieltä ihan itse) mutta näistä se tykkää niin paljon että niitä voi vaikka vähän piilotellakin. Muutenkin ole kyllä ruuan laatuun tyytyväinen, mutta yksi asia meni ruuan vaihtamisen jälkeen vähän pieleen.

Olin saanut Freddyn painon putoamaan ihan hyvin ja se oli tasaisesti tippunut muutaman viikon ajan, ihan niin kuin pitikin. Sitten vaihdoin ruokamerkkiä ja hupskeikkaa, ne pudotetut 700 grammaa tulivat viikossa takaisin. En tajua miten tuo on ylipäätään mahdollista lihoa noin paljon yhden viikon aikana, liikunnan määrä on koko ajan pysynyt korkealla ja sen lisäksi Freddy on saanut nyt olla melkein koko ajan meidän pihalla, missä se kyllä liikkuu paljon. Ruokaa olen antanut annossuositusten mukaan, ja olen siis antanut ruokaa sen mukaan kuinka paljon Freddyn pitäisi painaa, enkä sen nykyisen painon mukaan. Eihän nuo pussien annossuositukset mitään ehdottoman täydellisiä ja joka koiralle sopivia, mutta 700g viikossa.. No annoskokoa on nyt pienennetty ja paino on taas lähtenyt hitaasti ja varmasti tippumaan.

Eilen saivat kilot kyytiä kun käytiin Rassen ja Catharinan kanssa Puolarmaarissa lenkkeilemässä. Koirat olisivat halunneet aloittaa rallin jo bussipysäkillä mutta joutuivat kuitenkin odottamaan kunnes päästiin metsään. Siellä sitten mentiin ja lujaa. Huomasi kyllä taas, että Freddy väsyi nopeammin kuin Rasse, niin kyllä se ylimääräinen painolasti näkyy muuallakin kuin vain rasvakerroksena kylkiluiden päällä. Mutta kyllä se laihtuu :)

Freddyllä ja Rassella oli tosi kivaa ja kävivät vähän kastautumassakin jossain lammentapaisessa mikä sieltä metsän keskeltä löydettiin. Kinkun perässä Freddykin meni jopa niin pitkälle, että kylkikarvatkin vähän kastuivat. Rasse taisi mennä pidemmällekin, mutta kumpikaan ei kyllä uinut.

Jossain vaiheessa ajauduttiin metsäpolulta hiekkatielle ja tehtiin paikkamakuu, mikä meni Freddyltä hienosti, pysyi vaikka ohi ajoi pyörä. Vapautin, ja sitten jostain ilmestyi toinen pyörä. En ehtinyt ottaa Freddyä käskyn alle ja pyörän peräänhän se lähti. Karjaisin "EI!" ja mitä ihmettä, Freddy pysähtyi ja tuli takaisin. Freddy ei nykyisin enää niin herkästi lähde pyörien ja autojen perään, autojen perään se yrittää oikeastaan vain edelleen tässä meidän pikkutiellä, mutta sekin on parantunut huomattavasti. Pyörien perään se yrittää silloin tällöin, jos pyörä menee ihan nenän edestä. Jos pyörä menee jossain vähän kauempana niin Freddyä ei kinnosta, toisin kuin ennen, jolloin se lähti pyörän perään heti kun sellaisen jossain horistontissa bongasi. Jos sen ottaa käskyn alle ennen kuin se ehtii reagoida, niin antaa pyörien mennä ohi nätisti. Mutta vapautettuna, kuten tässä tapauksessa, se kyllä tuollaisessa tilanteessa edelleen lähtee pyörän perään. Sellaista ei ikinä saisi päästä tapahtumaan, minun tehtäväni on pitää huoli siitä, että se ei pääse lähtemään minkään perään. Pitkään aikaan se ei olekaan päässyt minkään perään, itse asiassa viimeksi syyskuussa 2009 ja sehän ei tunnetusti päättynyt mitenkään onnellisesti..

Kuten snaoin, jos Freddyn ehtii keskeyttää ennen kuin se lähtee perään, niin se onnistuu. Siinä vaiheessa kun se kuitenkin on jo lähtenyt perään, niin se käy niin kierroksilla ettei se kuule tai näe mitään. Siispä olin oikeesti todella iloisesti yllättynyt, että se kuuli ja vieläpä totteli kun kielsin. Ehkä olen oikeesti onnistunut takomaan sen päähän jotain syyskuun 2009 jälkeen. Ei kuitenkaan todellakaan tee mieli kokeilla uudestaan, sellaista ei saa päästä käymään, että Freddy lähtisi jonkun perään. Eilisessä tilanteessa ei varsinaisesti ollut mitään onnettomuusvaaraa, koska hiekkatie meni keskellä metsää eikä autoja ollut lähistöllä, eikä Freddy koskaan jahtaa mitään niin pitkään, että olisi päässyt millekään autotielle asti. Tosin ei se pyörien jahtaaminen koskaan mitenkään turvallista ole. Siispä koira pidetään hihnassa siellä, missä niitä pyöriä liikkuu.

Tunnen itseni jotenkin vähän huonoksi koiranomistajaksi ja -kouluttajaksi kun hehkutan blogissa sitä, miten koirani totteli kun kielsin sitä lähtemästä pyörän perään.. Mutta kun kyse on koirasta jonka kanssa on koko sen elämän ajan tapeltu tämän ongelmansa kanssa ja sitten se noinkin kiihtyneessä tilassa kuuntelee ja tottelee niin minähän hehkutan :D Tosin siinä, että se ylipäätään pääsi sen pyörän perään, ei ole mitään hehkuttamista.

Romaanitäti oli taas vauhdissa, kuvia mulla ei ole, mutta Catharinalla oli kamera eilen mukana, joten nämä kuvat ovat Catharinan ottamia.


sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Harkkatokokoe

Ihan ensiksi pahoittelen jälleen blogin päivittämisen laiminlyömistä. Syytän siitä sitä, että makasin itse viikon sängyn pohjalla kuumeessa enkä kyennyt tekemään yhtään mitään. Silloin oli kiva, että on muitakin perheenjäseniä jotka voivat tarvittaessa ulkoiluttaa koiraa, minä sain löhöillä Freddyn kanssa sohvalla ja muut hoitivat ulkoiluttamisen.

Kuluneella viikolla meidän olisi pitänyt treenata tosi paljon, mutta laiminlöin aika pitkälti senkin. Keskiviikkona kävin Freddyn kanssa Heiluvan Hännän yhteistreeneissä ja Freddy teki tosi hienosti, vähän sähläili mutta se on ihan ok, koska se teki innolla ja keskittyi minuun niin hyvin. Teki tosi nätisti, mutta intoa oli niin paljon, ettei se aina ihan malttanut kuunnella ohjeita ja tarjosi sitten kolmea eri juttua samaan aikaan kun ei ihan tiennyt mitä pitikään tehdä.

Vähän turhan huonosti valmistautuneina suunnattiin sitten tänään aamulla Kiloon Tiltun koirakoululle harkkatoko-kokeeseen. Me kisattiin nakkilelu-luokassa, jossa liikkeiden aikana sai olla nami tai lelu kädessä ja liikkeiden välissä sai palkata vapaasti. Liikkeen aikana palkitsemisesta vähennettiin yksi piste. Liikkeet sai suorittaa joko hihnassa tai vapaana. Me suorittettiin kaikki yksilöliikkeet kytkettynä seuraamista lukuunottamatta vapaana, vaikka olinkin suunnitellut toisin. Hyvin se hihnatta suorittaminen sujui, ei tarvinnut ollenkaan pelätä että Freddy olis singonnu kehästä ulos eikä ollut yhtään kiinnostunut kehän ulkopuolella hääräävistä koirista, joten ihan jo sen takia olen tosi tyytyväinen.

Keli oli vähän tylsä, aamulla satoi ja kun lenkillä otin vähän seuraamista ei Freddy ollut ollenkaan innostunut koko hommasta, se kun ei ollenkaan tykkää sateesta eikä varsinkaan sateella tokoilusta, koska kontaktia pidettäessä menee vettä silmiin. Maahanmenokin on tosi kurja kun maa on ihan märkä. Mikään ei siis oikein sujunut, joten kehään mentäessä ei odotukset todellakaan olleet kovin korkealla. Sade oli kuitenkin onneksi loppunut eikä se maakaan sitten loppujen lopuksi niin märkä ollut kun kehä oli kivasti vähän puiden suojassa.

Mutta sitten ne pisteet ja kootut selitykset:

Luoksepäästävyys 9: Nousi seisomaan. Tämän se teki ekan kerran keskiviikon treeneissä, aikasemmin on aina istunut nätisti paikoillaan, mutta nyt se on saanut jostain päähänsä että kun tuomari tulee niin noustaan seisomaan.

Paikkamakuu ½min 9: Oli hieno. Meidän vieressä oli Freddylle ennen kehään menoa rähissyt dobermanni ja Freddy oli sitten rähissyt sille takaisin, joten pikkasen jännitti. Vielä enemmän alkoi jännittää siinä vaiheessa, kun kyseinen dobermanni nousi ylös ja kipitti omistajansa luokse. Freddy nimittäin pysyy jos kaikki muut pysyy, jos joku liikkuu niin lähtee Freddykin, vaan eipäs tällä kertaa lähtenyt! Lopussa kuitenkin ennakoi istumaannousun, mitä se ei ole ennen harrastanut mutta tänään sitten sitäkin enemmän.

Seuraaminen kytkettynä 10: Tämä oli ihan vaan muutaman askeleen pituinen eteenpäin seuraaminen, ja Freddy hoiti sen hienosti.

(Seuraaminen taluttimetta 10): Samanlainen kuin kytkettynä seuraaminen, valitettavasti myöhemmin kävi ilmi, ettei tätä liikettä pitänyt olla ollenkaan joten sitä ei sitten laskettu.

Liikkeestä maahanmeno 8: Seuraaminen oli väljää ja maahanmenossa tarvittiin pieni käsiapu. Ja minä sekoilin. Ennakoi taas perusasentoon nousemisen.

Luoksetulo 9: Palkkasin jätettäessä, siitä -1 piste. Muuten oli hieno.

Liikkeestä seisominen 6: Tämän piti olla nakkivarma liike, mutta ei sitten ollutkaan ja meni ihan seilailuksi. Minä sekoilin ja meinasin jostain syystä palkata pysähtymisen jälkeen, mutta en sitten palkannutkaan ja Freddy sekosi ja jatkoi matkaa. Annoin uuden käskyn ja sitten Freddy jäi jonnekin selkäni taakse ja ilmeisesti sitten jossain vaiheessa pysähtyi. Kun olin palaamassa koiran luokse niin Freddy tuli vastaan. Oli kummallinen.

Estehyppy 0: Ei ollut mitenkään yllättävää, ei olla mitenkään hirveesti treenattu eikä se siitä sitten yli mennyt vaan hetken mietittyään kiersi esteen. Otin uudestaan ja tokalla yrityksellä meni yli.

Kokonaisvaikutus 8: Tuomarin kommentti oli, että meillä on hyvä yhteistyö ja Freddystä näkee että se tykkää tehdä. Tuomari oli sitä mieltä, että Freddy ei mennyt esteen yli ekalla kerralla, koska jalka häiritsi sitä, joten jalka vähensi pisteitä, mikä kyllä harmittaa, koska minä en tosiaankaan huomannut että jalka olisi mitenkään haitannut Freddyn tekemistä, esteen yli se ei mennyt ihan puhtaasti sen takia, ettei se osaa sitä niin hyvin. Mutta ei voi mitään, se nyt oli tämän tuomarin mielipide.

Yhteensä pisteitä 119/160, sijoitus 3./4.

Kokonaisuudessa olen kyllä ehdottomasti tyytyväinen, Freddy teki hommia mielellään ja oli koko ajan menossa mukana. Nuo jäävät menivät kyllä vähän seilailuksi, mikä harmittaa, koska ne Freddyn kyllä pitäisi osata, mutta ei voi mitään. Ennakoi kyllä hirveesti noita perusasentoja, siihen täytyy puuttua.



Me jatketaan treenaamista ja sitten taas mahdollisimman pian uudestaan :)