Toivottavat: Jannika ja Freddy

Kiitos!

Se on jännä miten niin pikkunen sana voi tehdä kokonaisesta päivästä paremman. Usein, kun ulkoilutan Freddyä ja erityisesti kun pidän sitä vapaana, saan osakseni hieman närkästyneitä katseita ja varsinkin jos jonkun täytyy kävellä meidän ohi, ihmiset katsovat pahasti ja joskus kommentoivatkin. Tietysti on olemassa niitä mukavampiakin ihmisiä jotka eivät sano mitään, tai jos ovat ihan supermegahyvällä tullella he jopa hymyilevät!

Minun on tietysti koiranomistajana pidettävä huoli siitä, että koirani ei haittaa muiden elämää. Minusta se on ihan huippu otus, mutta ymmärrän toki, etteivät kaikki ole samaa mieltä. Siksipä pidän huolen siitä, että koira on minulla koko ajan hallinnassa ja otan myös huomioon sen asian, että jotkut pelkäävät koiraani. Minun koirani ei juoksentele ihmisten luokse, se ei mene toisten pihoille ja kun vastaan tulee ihmisiä otan sen joko hihnaan tai käskyn alle vierelleni. Kun me emme häiritse ketään, olisi minusta kovin kohtuullista, jos meitäkään ei häirittäisi.

Homma ei kuitenkaan toimi ihan niin, ja siksi minusta on ihanaa kun joku joskus kehuu minua tai koiraani. Lenkkeilimme aamulla pienellä hiekkatiellä jota ei ollut aurattu. Keskellä tietä meni pieni polku jonka ihmiset olivat siihen tallanneet. Freddy oli minulla vapaana ja pian huomasin, että meidän takana tulee lenkkeilijä. Lenkkeilijä eteni meitä paljon nopeammin, joten jossain vaiheessa hänen oli ohitettava meidät. Minä luonnollisesti kahlasin hankeen väistääkseni ja komensin koiran mukaani. Minusta on ihan itsestäänselvää, että koska minulla on koira, minä väistän. Juostessaan meidän ohi mies huikkasi "Kiitti!" ja jatkoi matkaa. Siitä tuli jotenkin niin hyvä mieli että oli pakko blogiinkin kirjoittaa :D

Joulumieltä muillekin, huomenna on jo aatto!

Meille tuotiin kuusi aamupäivällä sisään ja Freddy meni tuttuun tapaansa juomaan kuusenjalasta. Viime jouluna Freddy hylkäsi oman vesikuppinsa kokonaan ja siirtyi juomaan pelkästään kuusenjalasta. Onkohan se sitten jotenkin paremman makuista vai onko se jännää ryömiä sinne kuusen alle? Sitä en tiedä, mutta ainakin koiran turkki on pihkasta ihan tahmainen.

Ja lunta riittää

Se lumi ei tosiaankaan sulanut pois, vaan sitä on tullut koko ajan vain lisää ja lisää. Ihan kivaahan lumi on, ei siinä mitään, mutta liika on aina liikaa. Sellainen kuiva lumi on myös huomattavasti kivempaa kuin märkä nollakelien lumi. Jos tänne Etelä-Suomeen saadaan valkoinen joulu, minä en valita :)

Freddy ei tosiaankaan valita. Lumi on edelleen pop. Viimeisimmät päivät lämpömittari on taas näyttänyt sellasia mukavia pieniä pakkasasteita. Sitä ennen täällä oli vähän turhan kylmä eikä Freddy oikein tykännyt. Ulkoillessa täytyy pitää töppösiä jotka putoilee joka toinen metri ja jos ei koko ajan pysy liikkeessä niin jäätyy. Lenkkeilimme vähän aikaa sitten Rassen kanssa ja silloin kyllä hauvelit pysyivät hyvin liikkeessä, ei tullut kylmä.

Vaikka aurinko paistoikin kivasti, oli metsässä vähän pimeää ja siitä johtuen kuvatkaan eivät ole mitään huippulaatuisia. Jäällä olisi saanut otettua kivoja kuvia, mutta emme luottaneet jään kantavuuteen vielä niin paljon, että olisimme sinne menneet. Freddy kyllä kävi siellä pienehkön kierroksen vetämässä, mutta komensin sen sieltä heti pois. Tai melkein heti, ensin piti saada kuva ;) Kyllä siellä jäällä joku jo lenkkeili tanskandogginsa kanssa, mutta ei lähdetty riskeeraamaan.

Lumiturpa

Sieltä ne tulee :)



Freddy syö edelleen lunta

 Tehtiin vielä superlyhyt toko-treeni lenkin loppuun ja Freddy teki tosi kivasti. Nousi taas motivaatio huomattavasti :)

Luoksetulo

Semmosen jutun olen muuten huomannut, että kun Freddylle laittaa kaikkiin tassuihin töppöset, niin se kävelee ihan normaalisti eikä sen liikkumisesta huomaa ollenkaan, että yksi sen tassuista on vammautunut. Jos taas muissa tassuissa ei ole töppösiä, Freddy ei laske joka askeleelle jalalle painoa, vaan ainoastaan potkii sillä vauhtia. Kävellessään hitaasti se kyllä astuu sille kokonaan. Joulun jälkeen käydään lääkärillä näyttämässä jalkaa ja samalla varmaan tehdään viralliset terveystutkimukset. Fysioterapiakin voisi olla aika kova sana.

Mukavaa joulunodotusta, kohtahan se joulu onkin jo ovella!

Motivaatiota ja sen puutetta

Tokon treenaaminen on nyt viimeaikoina jäänyt todella vähäiseksi. Itse olen ollut todella laiska treenaamaan, kun tuolla ulkona on niin kylmä (se lumi ei tosiaankaan ole sulanut pois) niin ei oikein innosta lähteä sinne treenaamaan ja sisällä treenaaminen on aina jotenkin tylsää. Pitäisi taas päästä joihinkin ohjattuihin treeneihin, mutta en ole senkään eteen tehnyt juuri mitään. Ehkä se into tokoonkin taas kohta löytyy, nyt on koeviikko ja hirveesti kaikkea meneillään, ensi jakso onkin sitten taas kevyempi niin ehtii treenailla kunnolla.

"Ei jaksais tota tokoo"

Koiratanssi sen sijaan innostaa koko ajan vaan enemmän ja enemmän. Siinä on kivaa se, kun saa itse olla luova ja keksiä niitä omia juttuja. Tällaiselle taitoluistelijalle sopii hyvin tuo kun saa valita musiikin ja tehdä siihen koreografian ja tuo temppujen tekeminen ja niiden yhdisteleminen on vaan jotenkin niin kivaa :) Haluaisin sitäkin päästä jonkin sortin ryhmässä treenaamaan, niin tulisi oikeesti treenattua kunnolla. Katsotaan mitä tästä kehittyy, en nyt ala heti mitään tavoitteita asettelemaan.

Käväisin tänään pikaisesti Lemmikkimessuilla. Löysin muutaman iiiiihanan pannan, mutta ne olivat kaikki liian isoja. Pöh. Huomenna olisi Haltialassa Petsie-miitti, mietin vielä jaksanko raahautua sinne asti, kokeisiinkin kun pitäisi vähän lukea..

Pää ja maha sekaisin lumesta

No nyt on sitten meilläkin lunta. Sitä satoi koko illan, koko yön ja koko päivänkin, joskin jossain vaiheessa päivää se tuli suurimmaksi osaksi vetenä. Nyt on kuitenkin maa valkoinen ja sekös pientä shelttiä riemastuttaa. Lumessa kahlaaminen ja sukelteleminen on ihan huippua. Lenkeillä Freddy saa älyttömiä hepuleita jotka päättyvät kenguruloikan kautta lumikasaan sukeltamiseen. Hulluilla on halvat huvit, idiooteilla ihan ilmaset.

Freddy on myös oivaltanut, että tätä hauskaa tököttiähän voi myös syödä! Sitä se ei tajunnut vielä viime talvena. Uusi etenemistapa onkin sellainen, että tungetaan nokka lumeen, avataan suu ja juostaan eteenpäin. Kun suu alkaa olla täynnä lunta, nostetaan nokka ylös ja niellään. Mahdollisesti tästä syystä ollaan tänään saatu käydä vähän pyllypyykillä, kun maha on mennyt sekaisin. Nyt maha alkaa kuitenkin toimia taas normaalisti, pitää vähän valvoa tuota lumen syöntiä, josko se olisi ratkaisu tähän ongelmaan.

Kohta se lumi taitaa kuitenkin jo taas sulaa pois.

Pelottava ällöttävä matto

Huoneessani on alkanut sisustusprojekti. Parvisänky saa lähteä menemään ja koko kalusto laitetaan uusiksi. Huonekalut on valittu, nyt ne pitäisi vain saada ostettua ja kasattua.. Uuden valkoisen karvamaton sain hankittua eilen. Yleensä Freddy rakastaa karvamattoja, se tykkää kieriä ja möyriä niillä. Tässä matossa on nyt kuitenkin jotain vialla. Freddy ei nimittäin suostu astumaan tassullakaan sen päälle. Matolle voi astua vain, jos minä istun sen päällä, ja silloinkin astutaan niin vähän kuin mahdollista ja juostaan suoraan syliin. Kaikki ruumiinosat on huolellisesti aseteltu sylissä niin, ettei karvakaan osu mattoon.

Maton ohi ängetään vaikka väkisin, sille ei varmasti astuta tassullakaan.

 En tajua, mikä matossa on niin kamalaa. Jostain syystä se on vaan pakko aina kiertää. Ehkä siinä on joku outo haju, joka sitten lähtee siitä aikanaan pois. Pikkusiskoni matto on samanlainen, joskin eri värinen, eikä Freddyllä ole mitään ongelmia sen maton suhteen.

Olen jo jonkin aikaa miettinyt koiratanssin kokeilemista. Jonkin sortin ohjelmasta on joitain ideoita, nyt pitäisi vaan alkaa opetella liikkeitä. Kokeillaan nyt ja katsotaan jos me siitä vaikka innostuttais :)

Hei taas!

Freddyn toilailut päivittyvät nykyään tähän osoitteeseen. Vuodatus alkaa olla niin täynnä mainoksia ja lisäksi tätä on paljon helpompi käyttää, joten siirryttiin nyt kokonaan tänne. Päivittäkää siis linkkinne!

Ulkoasumme muuttui samalla aika radikaalisti, nyt mennään vähän talvisemmalla lookilla. Etelän sääolosuhteisiin nähden ulkoasu on ehkä hieman turhankin talvinen, mutta pohjoisempana taitaa jo olla aika talvista ja eiköhän se talvi vähitellen tule meillekin.