Sivut

maanantai 14. marraskuuta 2011

Tanssia E-SS:n kerhoillassa

Me ollaan käyty taas tanssimassa. Tiistaina oli Etelä-Suomen Shelttien kerhoilta, jonka aiheena oli koiratanssi. Nadja Böckerman kertoi ensin vähän koiratanssista ja näytti erilaisia liikkeitä ja niiden yhdistämistä superhienon Hippi-shelttinsä kanssa, jonka jälkeen me pääsimme treenaamaan Nadjan opastuksella.

Alkuun tehtiin erilaisia kieppejä. Ensin koiran piti pyörähtää ympäri ihan "tavallisesti" molempiin suuntiin. Pyöriminen kuuluu Freddyn lemppareihin, mutta ollaan enimmäkseen opeteltu pyörimään vain toiseen suuntaan, niin treenattiin nyt myös sitä vähän vaikeampaa suuntaa, joka lähti sekin sujumaan ihan hyvin. Sitten kokeiltiin pyörimistä niin, että myös ohjaaja pyörii. Freddyn mielestä se oli ihan huippuhauskaa. Tehtiin myös niin, että käveltiin eteenpäin koira sivulla ja sitten koiran piti siitä pyörähtää. Aluksi Freddy ei oikein meinannyt ymmärtää, mutta sitten yhtäkkiä sillä syttyi lamppu päässä minkä jälkeen ei ollut ongelmia.

Sitten erilaisia pujotteluja. Freddyn kanssa ollaan harjoteltu pelkästään eteenpäin liikkuvaa peruspujottelua, mutta nyt kokeiltiin niin, että minä liikuin sivuttain, taaksepäin ja seisoin paikallani. Sivuttain käveleminen oli ihan helppo juttu ja Freddy tajusi sen heti. Samoin kahdeksikkoa jalkojeni välissä tekeminen sujui kuin vettä vain. Kun minä lähdin kävelemään takaperin, oli sekä koiralla että ohjaajalla vähän hahmotusongelmia, mutta kaipa se ihan hyvin sujui.

Väliin tehtiin vähän ohjaajan kiertämistä, mikä on Freddylle tuttu juttu. Siinä vaiheessa huomasin, että joku fiksu ihminen oli ottanut mukaan ihan liian vähän nameja, ja kun alettiin tehdä niitä meille uusia juttuja, niin namit alkoivat olla lopussa. Pussin pohjalla oli enää epämääräistä kanasilppua.

Freddy alkoi jo olla aika väsynyt (oltiin oltu liikkeellä jo lähemmäs kuusi tuntia) ja namit oli loppu, kun alettiin treenata kumartamista. Lähdin opettamaan sitä niin, että houkuttelin Freddyä menemään maahan ja kun kyynärpäät koskivat maata niin naks ja palkkaus niin, ettei Freddy missään vaiheessa mennyt kokonaan maahan. Tehtiin vain pari toistoa ja sitten pidettiin taukoa.

Viimeisenä tehtiin vielä "kurre-istumista", joka ei Freddyltä onnistu ihan sen takia, ettei se tuon jalan takia pysty istumaan normaalisti eikä se näin ollen pysy pystyssä jos se nostaa etujalat ilmaan. Liike on kuitenkin Freddylle hyvää jumppaa joten tehtiin pari toistoa niin, että houkuttelin Freddyn nostmaan etutassut ilmaan ja annoin sen ottaa vähän tukea kädestäni.

Kun sitten vihdoin päästiin kotiin joskus 21.30 aikaan, oli Freddy ihan poikki. Kotoota oltiin lähdetty jo kolmen aikoihin, koska minulla oli luisteluharkat enkä olisi niitten jälkeen ehtinyt kotiin hakemaan Freddyä, vaan se piti ottaa mukaan jäähallille. Sen ajan kun minä olin jäällä, Freddy sai viettää pukuhuoneessa. Hienosti se jaksoi loppuun asti treenata, mutta kyllä väsymy alkoi loppupuolella painaa.

Eilinenkin ilta meni koiratanssia treenatessa, yritän ehtiä kirjoittaa siitä jotain pientä vähän myöhemmin tänään.

Kuvan otti Satu Tuomela

maanantai 7. marraskuuta 2011

Koiratanssin jatkokurssilla

Eilen päästiin koiratanssitreeneihin Kompassiin. Lähdettiin bussilla hyvissä ajoin (tosin meinattiin myöhästyä ensimmäisestä bussista kun joku tajusi bussipysäkillä unohtaneensa kaikki namit kotiin ja jouduttiin menemään takaisin hakemaan ne) ja ehdittiin kivasti tehdä lenkki Konalassa ennen treenien alkamista.

Alkuun tehtiin kierimistä. Me ollaan oltu vähän jumissa tuon kierimisen suhteen, kun minä haluaisin, että Freddy osaisi kierähtää seisomisesta. Tällä hetkellä se osaa kierähtää käsiavustuksella makuulta. Lähdettiin työstämään sitä siten, että ohjasin koiran maahan ja lähdin häivyttämään käsiapuja. Kun Freddy alkaa tajuta tuon kierimisen kunnolla niin otetaan käsiapu mukaan ja käsketään kierimään seisaalta. Homma sujui hyvin ja saatiin tehtyä siten, että minä seisoin ja tein kädellä ihan pienen liikkeen. Aiemminhan minä olen itse istunut maassa. Joten edistystä tapahtuu, mietityttää vaan että tajuaako Freddy sitä, että seisaaltakin voi kieriä, kun ollaan treenattu sitä niin paljon makuulta.

Siitä jatkettiin peruuttamiseen. Peruuttamista ollaan treenattu kosketuskepillä, mutta siinäkin tulee vastaan se, etten minä osaa edetä. Kouluttaja ehdotti, että minä liikkuisin ihan vähän koiraa kohti ja sitten naksu heti kun se tekee pienenkin liikkeen taaksepäin. Minä vierastan hieman tuota tapaa, koska tavoitteenani on, että Freddy osaa peruuttaa minusta poispäin ja tuossa on riskinä se, että Freddy jää riippuvaiseksi siitä, että minä kävelen sitä kohti. Kokeiltiin sitten kuitenkin, ja kyllä siellä Freddyn pääkopassa jotain pieniä lamppuja taisi syttyä. Otti reippaasti parikin askelta, eikä minun tarvinnut kuin vähän nojata eteenpäin, niin Freddy lähti peruuttamaan. Kokeiltiin sitten niin, että minä istuin tuolilla ja sitten työnsin jalkoja eteenpäin, jolloin minun ei tarvinnut liikkua kokonaan eteenpäin, mutta Freddy sai siitä sen avun. Hyvinhän sekin sujui ja Freddy hoksasi nopeasti jutun juonen. Sitten pitää vaan saada noita apuja pois ja matkaa paljon lisää.

Kieriminen ja peruuttaminen ovat molemmat Freddylle jotenkin hirmu vaikeita, joten tehtiin seuraavaksi jotain vähän helpompaa. Selän päälle hyppääminen kuuluu Freddyn lemppareihin, joten tehtiin sitä. Sitä kehitettiin niin, että minä lähdin konttaamaan ja Freddyn piti maata siellä selän päällä. Helppo juttu Freddylle, mikäs siinä kun saa vaan maata ja tasaisin välein tungetaan namia naamaan. Se ei olisi halunnut tulla alas ollenkaan, vaan painoi tassulla päätäni alas kun nostin päätäni komentaakseni sen alas :D

Viimeisenä ketjutettiin helppoja juttuja, niin että tuli tehtyä useampi liike putkeen. Freddy alkoi jo olla aika väsynyt mutta teki kuitenkin kivasti.

Treeneistä jäi hyvä mieli, Freddy teki taas innokkaasti ja hyvällä vireellä. Loppua kohden vähän väsyi, mutta se nyt on ihan ymmärrettävää tunnin treenaamisen jälkeen. Erityisen iloinen olen siitä, että pystyin pitämään Freddyn vapaana koko treenin ajan eikä tarvinnut ollenkaan pelätä, että se karkaisi toisten koirien luo. Kerran se tosin karkasi puomille jonka vieressä me treenasimme. Freddy on koko elämänsä aikana tehnyt yhden ainoan leikkimielisen puomikokeilun, mutta se yksi toisto oli sitten ilmeisesti niin kiva, että oli pakko päästä uudestaan. Ehkä se olis tykänny agilitystä..

Ensi sunnuntaina on taas treenit, sitä ennen on kuitenkin huomenna Etelä-Suomen Shelttien marraskuun kerhoilta, jonka teemana on juuri koiratanssi.

torstai 3. marraskuuta 2011

Tunnustuksia

Kiitokset Annalle, Eevalle ja Anulle tunnustushaasteesta!

Tunnustuksen saaneen pitää:
1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään

Minä tosin olen huijari, joten aion skipata kakkoskohdan. Kun minä olin vähän hidas tämän kanssa niin tunnustus on käynyt jo miltei kaikissa blogeissa :/

Mutta ne tunnustukset:

1. Minä olen aika huono kouluttamaan koiria, koska minusta usein "yritys on tärkein" ja koira on tosi söpö kun se tekee kaikkea hassua, vaikkei se olisikaan yhtään sitä, mitä haettiin. Mutta palkkaan kuitenkin. Joten koirani tekee kaikkea hassua ja tekee kaiken väärin, mutta innokkaasti.

2. Toivon usein, että minulla olisi enemmän aikaa koiraharrastukselle. Tällä hetkellä ehdin touhuta koiraharrastusten parissa vain silloin, kun minulla ei jostain syystä ole luistelutreenejä tai -kisoja, eli hyvin harvoin. Rakastan luisteluharrastustani, mutta se vie aivan älyttömän paljon aikaa.

3. Freddy on ihan minun koirani. Se ei myöskään tottele ketään muuta, kuin minua. Isääni se totteleen jonkin verran ja hänen kanssaan se osaa lenkillä käyttäytyä ihan nätisti. Kaikkien muiden perheenjäsenteni kanssa se possuilee minkä ehtii. Minun kanssani se tottelee oikein hyvin eikä ole mitään ongelmia.

4. Minulla on pentukuume. Aussie tai bc olisi kivoja, mutta ei ehkä sitten kuitenkaan minun rotujani. Sheltti on minun rotuni! Se olisi vielä täydellisempi jos se olisi vähän isompi, mutta tarpeeksi täydellinen ihan tuollaisenaan. Olen luvannut itselleni olla ottamatta toista koiraa ennen kuin lopetan luistelun, mutta saatan joutua joustamaan sen asian suhteen..

5. Kun Freddyn päästää pihalle, se juoksee ensimmäisenä häätämään kaikki oravat pois pihalta. Oravat on sen mielestä ihan ok, mutta meidän pihalle niillä ei ole asiaa.

6. Minua hävettää saamattomuuteni. Freddyn viralliset terveystutkimukset oli tarkoitus hoitaa, mutta eipä ole hoidettu. Fysioterapiassakaan ei ole käyty. Oikeastaan olisin kyllä saanut nuo hoidettua, mutta olen köyhä lapsi eivätkä vanhempani halua maksaa. Minua ärsyttää suunnattomasti äitini ajatustapa, että luustokuvaukset ovat ihan turhat, että Freddyn luusto ei varmasti ole kehittynyt normaalisti ja että emme me mitään sillä tiedolla kuitenkaan tee. Ja ettei hän halua tietää, kuinka pilalla lonkat yms. ovat. "Tieto lisää tuskaa". Fysioterapia on hänen mielestään ihan hyvä juttu ja Freddy pääseekin varmaan fysioterapiaan ihan lähiaikoina. Möys silmäpeilaukseen äiti on alkanut myöntyä.

7. Minusta tulee eläinlääkäri. Jos siis selviän fyssasta ja kemmasta. Se ei ole ihan itsestäänselvää.

8. Haluaisin muuttaa blogin ulkoasua, mutta olen huono ulkoasujen muuttamisessa. Se on todella hidasta eikä lopputulos koskaan miellytä minua, joten en jaksa alkaa säätää.