Sivut

sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Heiluu hauvojen kanssa

Meidän koiratanssin alkeiskurssi loppui tänään oikein mukavissa merkeissä. Treenit olivat onnistuneet ja totesin, että Freddy nykyään oppii asiat nopeasti, paljon nopeammin kuin ennen. Ehkä minäkin siis olen oppinut jotain.

Nyt meillä alkaa olla jo sen verran liikkeitä hallussa, että niistä saisi tehtyä jonkinlaisen mini-ohjelman. Minulla on kuitenkin musiikki valmiina ja jonkinlainen koreografiakin ja haluan siihen ohjelmaan joitain tiettyjä liikkeitä, joita Freddy ei vielä täysin hallitse. Jatketaan siis vielä yksittäisten liikkeiden treenaamista.

Olin ilmoittautunut jatkokurssille, mutta jouduinkin sitten perumaan senkin, kun luistelut menevät niin pahasti päällekkäin sen kanssa. Harmittaa, koska olisin ehdottomasti halunnut jatkaa tästä vielä, Freddy tykkää koiratanssista hirveesti ja minä tykkään hirveesti. Treenaillaan nyt sitten yksiksemme ja katsotaan jos sattuisi taas kohdalle joku kurssi tai jotain.

Rasse lähti perjantaina kotiin, joten meillä on nyt ollut vähän rauhallisempaa. Vähän on Freddyllä kaveria ikävä, mutta se osaa kyllä arvostaa tätä omaa rauhaa :D

Ja loppuun taas aivan upeaa koiratanssia: *klik*

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Painia ja vatsavaivoja


Sisäpainista ei ole helppo saada kuvia
Kuten kuvista voi päätellä, meillä painitaan. Meillä painitaan paljon. Enimmäkseen sisällä. Ulkona juostaan, sisällä painitaan. Tosin välillä juostaan myöskin sisällä. Viimeistään siinä vaiheessa, kun tuolit alkaa lennellä, on aika vähän komentaa koiria ja käskeä niitä rauhoittumaan. Mutta kun niillä on niin kivaa.

Kaikki on siis sujunut ihan hyvin ja pojat tulevat hyvin toimeen keskenään. Tiettyjä Freddyn asettamia sääntöjä Rassen täytyy tosin noudattaa. Minun syliini ei tungeta, jos Freddy on siinä. Minun sylistä on myös poistuttava välittömästi, jos Freddy päättää tulla syliin. Rasse saa koskea vain tiettyihin luihin. Muut luut ovat Freddyn.

Rasse on sisäistänyt säännöt hyvin ja turhilta murinoilta ollaan vältytty. Rassekin on saanut rohkeutta paljon lisää ja nyt se olisi leikkimässä koko ajan. Siitä Freddy ei ole ihan niin innoissaan. Freddykin leikkii mielellään ja paljon, mutta rajansa kaikella. Edellisen kirjoituksen jälkeen roolit ovat menneet vähän toisinpäin, Rasse on että "Jee!" ja Freddyä kyllästyttää. Mutta kivaa niillä on keskenään.

Freddyn luu
Freddy on paininut muittenkin kuin Rassen kanssa. Eilen aamulla Freddy oli tosi vaisun oloinen ja pian se jo oksensi lattialle. Ulkona se raahusti väsyneenä eteenpäin ja oksensi ulkona vielä kahdesti. Maha oli muutenkin sekaisin. Sisällä se vain nukkui eikä edes koskenut ruokaansa. Iltaa kohden se kuitenkin piristyi ja illalla se söi kaiken ruuan, jossa oli seassa riisiä. Tänään se on ollut taas ihan normaali. Rassen maha on onneksi ollut ihan kunnossa.

Päätin muuten sittenkin perua sen meidän dobo-kurssin. Samaan aikaan on nimittäin koiratanssin jatkokurssi ja me mennään sitten kuitenkin mieluummin sillle kurssille. Ensi sunnuntaina on siis viimeinen alkeiskurssin kerta ja heti seuraavalla viikolla alkaa sitten jatkokurssi.

maanantai 21. helmikuuta 2011

Sunnuntaitokoilua

Sitä eiliset toko-treenit kirjaimellisesti olivat. Sunnuntaitokoilua. Ihan joka suhteessa. Meidän ryhmässä on meidät mukaan lukien vain kaksi koirakkoa (normaaleja ihmisiä ei vissiin kiinnosta raahautua treenaamaan sunnuntaisin klo 21-22) ja eilen toinen koirakko ei ollut paikalla. Olimme Freddyn kanssa siis ainoat, mikä oli kyllä oikeestaan tosi kiva. Kouluttajalla oli aikaa katsoa meidän juttuja kunnolla ja treenejä sovellettiin kokonaan meidän mukaan. Saatiin myös kouluttajan omasta koirasta hyvää häiriötä.

Alkuun tehtiin seuraamista, mikä meni ihan kivasti. Pysähdyttäessä Freddy menee perusasentoon aika hitaasti. Siihen sain vinkiksi ihan yksinkertaisesti vaan jättää palkkaamatta kaikki vähänkin hitaat suoritukset. Freddy ei ole oikein osannut tuota, joten olen vaan palkannut aina kun se istuu, mutta kouluttajan mielestä Freddy osasi jo niin hyvin, ettei kannata palkata muista kun vain niistä parhaista. Tuo on minulla tosi tavallinen virhe, en vaadi tarpeeksi ja palkkaan huonommistakin suorituksista.

Sitten se ongelma. Estehyppy. Tehtiin alkuun niin, että kouluttaja seisoi esteen toiseella puolella ja minä käskin koiran hyppäämään ja kun se hyppäsi, niin namikippo maahan esteen toisella puolella. Tämä meni aluksi tosi hyvin, Freddy tiesi mitä teki ja teki innoissaan. Ja sitten yhtäkkiä se vain katosi. Freddy ei tajunnut yhtään mitään ja vaan tarjosi perusasentoa ja hetken kuluttua jo vilkuttamistakin. Helpotettiin siten, että kouluttaja laittoi kupin maahan jo ennen kuin Freddy hyppäsi, mutta silti ei mennyt yli. Taukokaan ei auttanut, eikä saatu sitten enää hyvää suoritusta loppuun, mikä jäi vaivaamaan aika pahasti.

Meillä on käynyt noin ennenkin, että Freddy muka ensin osaa ja sitten se yllättäen katoaa ihan kokonaan. Ympäristössä ei tapahdu mitään muutosta, mitään ei tapahtu, mutta yhtäkkiä Freddy ei vaan tajua ollenkaan. Mistä tällainen voi johtua?

Loppuun tehtiin vielä kolme kahden minuutin paikkamakuuta ja kouluttaja tuli oman koiransa kanssa siihen ihan viereen kävelemään ja hyppimään häiriöksi. Palkkasin Freddyä usein ja se oli ensin vähän hermostunut, mutta lopussa se makasi jo ihan rauhassa, vaikka toinen koira pomppi siinä vieressä. Tähän olin siis tyytyväinen.

Aikaisin aamulla lainakoiramme saapui. Käytin koirat yhdessä ulkona ja kaikki meni oikein hyvin. Sisällä nuo sitten vähän riehuivat mutta rauhoittuivat aika nopeasti. Rasse on onneksi ollut täällä jo monta kertaa, joten paikka oli tuttu eikä tarvinnut jännittää.

Freddyn piti vähän saada näyttää Rasselle kuka on pomo ja vähän murahti kun Rasse yritti kiivetä syliini kun Freddy oli silitettävänä. Rähinöiltä ollaan kuitenkin ainakin tähän asti vältytty ja toivottavasti niitä ei tule ollenkaan. Hyvin nuo tulevat toimeen keskenään, Rassea tosin vähän inhottaa kun Freddy innoissaan hyppii päälle ja haluaisi leikkiä.

Kuvaa hyvin aamun tunnelmia: Freddy on että "Jee!" ja Rasse luimuilee.
Nyt molemmat nukkuvat ihan tyytyväisen oloisina.

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Freddy 2v!

Hupskeikkaa, blogin päivittäminen on taas vähän jäänyt. Otanpa taas itseäni niskasta kiinni.

Perjantaina 18.2.2011 Freddylle tuli mittariin täyteen 2 kokonaista vuotta! Hurjan paljon onnea pienelle vauvalle!


Kaksi vuotta on mennyt tajuttoman nopeasti. Vastahan tuo oli niin pieni. Nyt se taitaa jo olla ihan aikuisen koiran näköinen, mutta aivojen kehitys pysähtyi siinä jossain puolen vuoden iässä. Korvat tosin pysyvät nykyään jo aika hyvin päässä ja Freddy pysyy hyvin hallinnassa, mutta muuten tuo on kyllä aika sekopäinen otus :D

Minulla ei ole mitään tietoa Freddyn sisaruksista, mutta niistä olisi tosi kiva tietää jotain. Jos siis joku tietää jotain Freddyn sisaruksista (ja muistakin lähisukulaisista), niin kertokaa ihmeessä! Freddyn sisarukset ovat siis nimeltään SOUND'S LIGHT-ON (u.), SOUND'S SHINING-ALL (u., asuu ilmeisesti Karkkilassa) ja SOUND'S LIGHTNING-ALL (n.). Kutsumanimistä minulla ei ole mitään tietoa.

Me ollaan käyty koiratanssi- ja tokotreeneissä. Koiratanssi etenee kivasti ja tykätään molemmat tosi paljon! Tätä kyllä jatketaan ehdottomasti! Tokoilutkin etenevät ihan kivasti, seuraamisessa alkaa olla se perusidea selvä, nyt pitää vaan kasvattaa sitä matkaa ja treenata niitä käännöksiä. Liikkeellelähdössä tippuu helposti kontakti, niin sitäkin pitää treenata.

Minulla alkoi nyt hiihtoloma ja sain tänne hiihtolomaksi pari marsua. Freddyn mielestä Pörrö ja Miina ovat ihan älyttömän mielenkiintosia ja se istuu usein niiden häkin ulkopuolella ja katselee niitä häntä heiluen. Ehkä sillä on meidän pupuja vähän ikävä.

Huomenna aamulla saamme toisenkin hiihtolomakaverin, nimittäin Rasse muuttaa tänne hiihtolomaviikoksi. Siitä voi seurata aika mielenkiintoista menoa!

Mukavaa hiihtolomaa niille, joilla sellainen on, muille muuten vaan mukavaa helmikuuta! :D