Sivut

torstai 15. maaliskuuta 2012

Tohtoria tervehtimässä

Tällä kertaa onneksi vähän leppoisammissa merkeissä. Freddy täytti tossa pari viikkoa sitten kolme ja muistuikin tuossa viime viikolla mieleen, että koira kuuluisi rokottaa sillai säännöllisesti. Tarkastinpa sitten, että milloinkas ne meijän rokotukset menee vanhaksi ja hupsheijaa, 10.3.2012. Siispä varasin ajan eläinlääkärille ja tänään käytiin uusiin tiloihin muuttaneessa Mevetissä. Oli muuten aika upeet tilat! Aika paljon isommat kuin edelliset!

Lääkäri kuunteli sydämen ja katso silmät, korvat ja hampaat. Hyvältä näytti kaikki! Lihaksisto oli tietysti edelleen epäsymmetrinen jalan takia ja lääkäri suosittelikin meille fysioterapiaa (niin, siellä fysioterapiassa on ollu tarkotus käydä tässä viimesen parin vuoden ajan, vanhemmat vaan on vähän haluttomia sponsoroimaan ja itselläni ei tuloja ole, joten ei ole ihan onnistunut, mutta ehkä nyt kun ell oikein erikseen siitä sanoi niin voisi vähän taloudellista tukea saada). Jalkaakin vilkaisi pikaisesti, mutta siinä ei kuluneen vuoden aikana ole tapahtunut mitään muutoksia, joten siinä ei mitään sen kummempaa ollut. Lopuksi vielä pistettiin se piikki. Freddy ei siitä pahemmin välittänyt, niinkuin lääkäri sanoikin, Freddy on joutunut aika paljon kovempiakin kokemaan niin ei pikkunen rokotus missään tuntunut.

Vastaanottovirkailija oli jo ehtinyt kaivata Freddyä ja kysyikin, miten oltiin maltettu pysyä poissa eläinlääkäriltä kokonainen vuosi. Uskokaa pois, ei mitään ongelmia sen asian suhteen! Freddyhän on tosi tuttu koira Mevetissä ja kaikki työntekijät tuntevat Freddyn ja ovat Freddyn kavereita. Toivottavasti mennään lääkärille seuraavan kerran taas vasta vuoden päästä!

Käytiinpä muuten myös vaa´alla ja paino oli nyt 8,4 kg. Vuosi sitten kun käytiin, niin paino oli 9,2  kg. Onhan tuo hyvä muutos ja tuon kokoiselle koiralle tosi iso ero, mutta vielä olisi kyllä varaa tiputtaa jonkin verran. Meidän kotivaaka on vähän rikki ja välillä tuntuu vähän siltä, että se arpoo niitä lukuja siihen näytölle joten Freddyn tarkkaa painoa en ole saanut kotona punnittua.


Tarkkasilmäisimmät varmaan muuten huomasivatkin blogin ulkoasun päivittyneen. Toivottavasti kelpaa :)

maanantai 12. maaliskuuta 2012

Hulluilla on halvat huvit, idiooteilla ihan ilmaset

Minä onnistuin perjantain luistelutreeneissä rikkomaan akillesjänteeni ja nyt sitä täytyisi pitää levossa, joten meidän lenkkimme ovat olleet aika köyhiä nämä viimeiset päivät. Onneksi Freddy osaa hyvin viihdyttää ja juoksuttaa myös itseään, tarvitaan ainoastaan pieni kepinpala ja joku (minä) siihen viereen kiljumaan ja kannustamaan. Puolentoista tunnin aikana Freddy juoksi varmaan yli 10km, minä kävelin korkeintaan kilometrin. 



"Oteteaan kisa, ton ympäri ja takas!"

On se vaan niin kaunis ja herttanen <3 :D


Karvat naamassa

Ja taas

Freddyllä on asiaa



Hups.

"Mä näytän sulle kieltä!"

Ja sitten tossu irtosi. Ja kukakohan sen sielä hangesta sai hakea? Joku, jota se hanki ei ihan niin hyvin kantanutkaan.

sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Vauhdikkaasti päivitystauolta

Hupsheijaa, nyt pääsi päivitystauko venähtämään aivan liian pitkäksi. Sitä voisi taas yrittää ryhdistäytyä ja kirjoitella meidän tekemisistä taas vähän tännekin.

Päivitystauon aikana me ollaan ehditty puuhastella kaikennäköstä. 4.2.2012 me uskaltauduttiin Tahtitassujen järjestämiin epävirallisiin koiratanssikisoihin Espoon Agimestaan. Kirjoitin jossain vaiheessa blogiinkin, että noihin kisoihin me mennään, mutta eipä me kuitenkaan kovinkaan paljoa harjoiteltu. Viimeisenä ilmoittautumispäivänä olin ihan kahden vaiheilla, että ilmoitanko meidät vai en. Lopulta päätin sitten kuitenkin ilmoittautua.

Sitä voisi luulla, että viimeistään siinä vaiheessa oltaisiin alettu harjoitella kunnolla, mutta eipä alettu. Treenattiin pari kertaa, ja siihen se sitten jäi. Viimeisinä päivinä treenaaminen oli aika paniikinomaista. Freddy kyllä osasi kaikki liikkeet (paitsi kieriminen oli vähän epävarmaa), mutta en ollut ollenkaan varma siitä, jaksaisiko Freddy suorittaa koko ohjelman, kehään kun ei saanut nameja viedä. Lelulla olisi saanut palkata kesken esityksenkin, mutta se ei jotenkin olisi toiminut meillä. Pelkäsin myös, että Freddy lähtisi huitelemaan kehästä, koska kun Freddy ei saa palkkaa Freddy turhautuu ja kyllästyy ja sitten se keksii jotain muuta jännää, mikä todennäköisesti olisi kaikki kivat koirat kehän ulkopuolella.

Kehään mentäessä meillä oli siis vain yksi tavoite: tullaan sieltä yhdessä pois ja vasta sitten, kun musiikki on loppunut. Kävi kuitenkin ilmi, että minä olin ollut huolissani ihan turhaan. Hyvin se siellä kehässä pysyi eikä ollut menossa sieltä mihinkään. Vähän Freddyä kyllä uusi tilanne jännitti, minkä seurauksena se oli kovin hidas ja jonkin verran kieltoja tuli, mutta kaikki liikkeet tuli suoritettua, kieriminenkin meni tosi hienosti! Ja mikä tärkeintä, meillä oli kivaa! Oli niin kivaa, että haluaisin vaan päästä heti uudestaan! Valitettavasti noita koiratanssikisoja ei kovin paljon järjestetä, ja ne on usein sellaisissa paikoissa, että niihin on hankala päästä julkisilla. Ajokorttia joudun vielä pari kuukautta odottamaan, mutta sen jälkeen päästäänkin sitten kisaamaan minne halutaan :)

Saatiin kehuja oivaltavista liikkeistä ja liikeyhdistelmistä, musiikki oli meille sopiva ja koreografia oli kiva. Minä sain kiitosta siitä, että osasin liikkua hyvin ja ottaa tilan haltuuni (tällä lienee jotain tekemistä taitoluisteluharrastukseni kanssa). Parannettavaa toki jäi vaikka kuinka paljon, minä sain palautetta siitä, että jäin jankkaamaan jotain juttua jos ei se heti onnistunut, silloin olisi vain pitänyt antaa olla ja mennä eteenpäin, tietysti. Freddyn jännittäminen ei luonnollisesti jäänyt tuomariltakaan huomaamatta.

Sijoitus oli sitten tosi hienosti mölliluokan 3.! Osallistujia taisi olla yhteensä 7. Jäätiin vielä katsomaan muita luokkia ja nähtiin hienoja esityksiä. Motivaatio nousi taas pilviin! Kannatti ehdottomasti osallistua, vaikka silloin kovasti epäröinkin. Nyt ollaan harjoiteltu ohjelmaa ja olisi kauhea hinku päästä jo virallisiin!

Hanna Maines nappasi meistä kuvan, tosin oman naamani jouduin sensuroimaan :D

Freddy täytti 18.2 kokonaiset 3 vuotta! Toisaalta tuntuu siltä, kuin Freddy olisi aina ollut meillä, mutta toisaalta muistan hyvin sen päivän kun haimme Freddyn kotiin. Elämä ensimmäisen koiran kanssa on välillä ollut vähän kivistä ja virheitä on tullut tehtyä, mutta se ilon määrä mitä Freddystä on ollut on niin suuri, ettei ne ikävemmät jutut paljoa paina.

Tällä hetkellä aurinko paistaa ja lämpötila on plussan puolella. Freddylle kevään tulo sopii paremmin kuin hyvin, sillä vaikka se lumesta tykkääkin niin hangessa kahlatessa tossuun menee usein lunta, mikä ei tunnu kovinkaan kivalta. Lisäksi lumi tuppaa paakkuntumaan varpaiden väliin, eikä paukkupakkasella ole kovin kiva ulkoilla kun Freddy palelee.

Loppuun vielä pari kuvaa lumiselta lenkkipolulta.